Eilen paino 96,9. Tänään paino 95,9.

Mä kuulun siihen koulukuntaan, jonka täytyy punnita itsensä joka aamu. Mä tiedän kyllä, että mitenkään en ole pudottanut parissa päivässä kolmea kiloa. En tietenkään ole. Mutta siitä huolimatta mä saan punnitustuloksesta motivaatiota - oli se sitten plussaa tai miinusta edelliseen päivään verrattuna.

Toi miinustulos tuntuu tietysti mukavalta, koska eilen kuitenkin söin vähän suklaata ja muita herkkuja, kun olin kyläilemässä. Maanantainakin söin hirveästi, en herkkuja mutta isoja annoksia ruokaa. Tämän blogin osalta yksi tavoitteeni on myös jossain määrin kirjailla ylös syömisiä, kun en jaksa kuitenkaan ruveta pisteille tai vastaaviin.

Mulla on hirveästi tietoa laihduttamisesta ja terveellisistä elämäntavoista, kuten varmaan useimmilla laihduttajilla. Mäkin olen tehnyt tätä jo monta kertaa, kuten varmaan useimmat laihduttajat. Kerran painoin 68 kiloa, ja sinne tahdon takaisin. Tuo 14 kiloa, jonka olen jo onnistunut laihduttamaan,  tuntui helpolta. Tai itse asiassa se 24 kiloa, jonka alun perin pudotin. Se lähti jotenkin huomaamatta ja ilman suuria kärsimyksiä. En tiedä, mitä sitten tapahtui. Pitkään tämä on kuitenkin tuntunut tosi takkuiselta - johtuu paljon tästä kesästäkin ja kaikista kesän houkutuksista: siiderit ja jätskit. Siiderin lomassa kuluu mukavasti sipsejä ja jätskin kanssa karkkia...

Nyt kuitenkin motivaatio tuntuu olevan pitkästä aikaa kohdallaan. Viikonloppuna kun pääsen taas oikein hikiliikkumaankin, niin ehkä tää tästä taas lähtee...